Vapaapäivää täällä taas viettelen. Mitään mielenkiintoista ei oo tapahtunu, mutta ajattelin nyt kuitenkin jotain höpötellä, kun en jaksa tehdä mitään järkevääkään.
Yritän nyt vähän taas saada taloudellista tilannetta raiteilleen, kun viime aikoina on tullut vaan hömppäiltyä eikä tehtyä töitä, joten yritän tällä viikolla jaksaa tehdä paljon töitä. Takana on kolme pitkää päivää kolmella eri osastolla, kahdessa eri sairaalassa. Maanantaina olin pitkästä aikaa UCLH:n sairaalassa Lontoon keskustan lähellä. Olin kuullut aikaisemmin kauhutarinoita T10 osastosta (akuutti sisätautios.), mutta mä kyllä viihdyin. Henkilökunta oli tosi mukavaa ja avuliasta ja vaikka oli kiire niin tuntui siltä, että sain hommani tehtyä. Potilaina lähinnä dementtejä, sekavia mummuja pissatulehduksen kera, pari alkoholistia vieroitusoireineen.
Tiistaina olin taas tossa "naapurissa" Hammersmithissä, n.10-15min metromatkan päässä, Charing Crossin sairaalassa. Osasto oli MAU eli medical assessment unit. Se on sellanen osasto, joka ehdottomasti pitäis saada myös Suomen sairaalajärjestelmään. Ne on yleensä ihan ensiavun vieressä ja potilaat tulee sinne odottamaan labra- ym. vastauksia, kun lääkäri on jo kerran nähnyt potilaan. Osa potilaista odottelee päiväsalissa telkkaria katsellen, osa sängyissä itse osastolla. Sinne tuodaan myös sellaiset potilaat, jotka odottaa paikkaa osastolle tai joiden oletetaan olevan sairaalassa vaan esim. yön yli ja kotiutuvan seuraavana päivänä. Se ottaa tosi paljon painetta pois ensiavusta, esim. kaikki sammuneet juopot tulee sinne selvittämään päätään ennen kotiinmenoa. Ei tartte käyttää ensiavun tiloja siihen eikä tartte ottaa potilaita "oikealle" osastolle haisemaan. :) Seuduilla on tällä vkolla ollut liikkeellä vähän liian puhdasta heroiinia, joten meilläkin oli vuoron aikana 6 potilasta heroiiniyliannostuksen takia. Yleensä ajatellaan, että yliannostus tulee huonosta aineesta, mutta usein yliannos johtuu liian puhtaasta, liian vahvasta aineesta - nistit ottaa saman annokset kun yleensä, mutta se onkin liikaa. Hoitsut sanoi, että kahden päivän aikana potilaita on ollu vuorokauden sisään yli 20 eli n.80% enemmän ku yleensä. Siellä ne sekoili, konttaili pitkin lattioita pöhnissään. Täällä ollaan tosi tarkkoja siitä, ettei potilaita saa rajoittaa tai sitoa, joten noidenkin huumehörhöjen piti vaan antaa konttailla sänkyjensä alla jos ne niin halua tehdä. Aika hupaisaa katseltavaa. Vartijat soitettiin paikalle muutamaan otteeseen, kun rupes jutut menemään vähän liian vauhdikkaiksi. Koska potilaita ei saa rajoittaa, niin ne myös saa kävellä ulos sairaalasta ihan millon vaan. Huumehörhöjen lisäksi oli kaatuneita mummeleita (pissatulehduksineen), hakattuja, kolareissa olleita jne. Todella mielenkiintoinen päivä!!! Tätä lisää!!!
Eilen olin samaisessa sairaalassa syöpä-osastolla. Vähän rennompi päivä, kuin edelliset, mukavaa henkilökuntaa ja ihanat potilaat. Opin taas paljon uutta syöpä-jutuista, hoidoista jne. Very interesting! Mulla oli esim. kaks potilasta, joilla oli "molar pregnancy". En oo sellasesta aikaisemmin kuullut ja mulle kerrottiin, että se on aika harvinainen juttu. Mä ymmärsin sen niin, että se on "normaali" raskaus, joka alkaa kasvaa tavallisen sikiön sijasta syöpäsoluja. Se lasketaan syöväksi ja hoidetaan kemoterapialla = lääkkeillä, jotka tappaa syöpäsoluja. Parantumisennuste on hyvä. Tossa yksi linkki, jossa lisää tietoa, jos jotakuta kiinnostaapi.
http://www.americanpregnancy.org/pregnancycomplications/molarpregnancy.html
Tälle päivälle ei suurempia suunnitelmia. Ajattelin vaihtaa lakanat ja vähän siivoilla ja käydä vähän kaupassa ja sit käyn kattoo uuden Narnia-leffan, joka on tänään ensi-illassa tossa meidän lähiteatterissa. Taidan mennä päiväleffaan klo 13, niin ei oo ihan kauhia ruuhka. :) Ehkä olen vielä töissä huomenna ja lauantaina, se riittää tälle viikolle.
torstai 26. kesäkuuta 2008
sunnuntai 22. kesäkuuta 2008
Joo, joo, päivitän päivitän...
Sorry vaan Harryt, etten oo saanu aikaiseksi. Paljon on taas parissa vkossa ehtinyt tapahtumaan ja toisaalta taas ihan samassa tilanteessa olen nyt ku ennennii eli toisaalta mitään ei oo tapahtunu. Pöh. 

Leffa oli ihan surkea, nimeltään Happening. Oli siinä Mark Wahlberg, jota on ihan kiva kattella, mutta muuten ei kovin ihmeellinen pätkä. Yöksi mentiin Vaunukankaalle, jossa isi vähän yritti sairastaa sitä vatsatautia. Kivakiva.
Lauantaina oli jo melkein ihmismäinen olo. Käytiin Katin kanssa Ikeassa ja Jumbossa vähän shoppailemassa ja sitten Hyrylän Chicosissa syömässä. Sitten alettiin valmistautua illan leirintäalueseikkailuun. Oltiin varattu mökki Järvenpään leirintäalueelta Vanhankylänniemestä. Meille ensin tarjottiin sellasta pikkuriikkistä koirankoppia, muttei suostuttu jäämään siihen ja saatiin isompi ja parempi. Hihii.


Tarkoituksena oli mökissä viettää iltaa ja suunnata siitä sitten Järvenpään yöhön. Mulla oli koko illan jotenkin ihmeen tönkkö olo ja illan lopuksi oksensin kaikki mitä olin koko päivänä syönyt ulos. Olo helpottu hetkessä, mutta pelotti, että aloitan uuden oksennus-kakka-session. Tällä kertaa se jäi 1xoksua ja 3xkiirekakkaa ja loppuyön sain nukkua ihan rauhassa. Harmitti ihan tosissaan, ettei päästy Katin kanssa humpalle. Pöh. Siellä me kykittiin pienessä mökissä keskellä vesisadetta. Prkl. Onneksi seura oli sentään hyvää, muuten olis ollu ihan katastrofi-ilta.


Sunnuntaina pakkailtiin itsemme autoon ja mentiin takaisin Vaunukankaalle. Päätettiin käydä päiväsaunassa ennen reissuunlähtöä. Isi heitti meidät Keravalle, josta Kati suuntas junalla kohti Saloa ja minä treffaamaan Hetaa Helsinkiin. Hetan vauvamasu oli aivan tautisen söpö!!!! Muutenkin oli tosi kiva pitkästä aikaa höpötellä Hetan kanssa. Tajusin vasta siellä kuinka kova ikävä mulla sitäkin on ollut. Masu kasvaa kovaa vauhtia. Ihanaa!!! Käytiin Anttilassa hakemassa mulle parit Lumenen tuotteet ja sitten Chicosiin lounaalle. Siitä hyppäsin lentokenttäbussiin ja kohti Helsinki-Vantaata. Illalla olin jo takaisin omassa kotona täällä Englanninmaalla. Niin se vaan oli sekin loma ohi. Huoh.

Edellinen tarinointi päättyi jonnekin 6.-7.6. kohdille. Olin erinäisissä paikoissa töissä pe ja la, su vapaalla. Meinasin mennä sunnuntainakin töihin, mutta laiskuus voitti. Nam. Maanantaina mua sitten pompoteltiin oikein kunnolla paikasta toiseen. Ensiksi ilmestyin yksityiseen sairaalaan jossain hevontuutissa aamusella ja ne ilmoitti, että ne ei tarviikkaan mua. Sitten menin toiseen sairaalaan tekemään muutaman tunnin jäljellä olevaa aamuvuoroa ja iltavuoroon toiselle osastolle. Välissä oli pari tuntia aikaa lounastaa. Oli ihan mielenkiintoinen päivä. Aika pää pyörällä iltaan mennessä, pakko myöntää...
Tiistaina 10.6. alkoi mun yllärivierailu Suomeen. Päätin viikkoa aikaisemmin, että haluan kuitenkin osallistua siskon isoihin juhliin eli valmistumiseen. Sisko oli pitänyt kaikilta salassa, että valmistuu kasvatustieteiden maisteriksi (tai hamsteriksi, kuten hänen lapsensa sanoivat) 11.6. Ihmiset oli kutsuttu ihan vaan kesänalkajaisbileisiin keskiviikko-illaksi. Mun ei ollenkaan ollut tarkoitus tulla Suomeen juhlimaan, mutta viikkoa aikaisemmin ostin lennot ja sillä hyvä. Ainoat, jotka tiesi mun tulosta oli Sannan mies Janne, Minea, Kati ja Miia. Aamulla anivarhain lähdin kotoa käpöttelemään kohti Heathrowta ja puolenpäivän aikaan olin jo Helsinki-Vantaan lentokentällä. Paikallisilla kun ei Tuusulaan millään kentältä pääse, olin todella iloinen, kun Heidi lupas heittää mut kentältä Lahelaan saakka. Samalla saatiin pikaisesti vaihtaa kuulumisia ja syödä vähän lounastakin. Isosisko luuli näkevänsä näkyjä, kun astelin sinne. Ensijärkytyksen jälkeen se oli vissiin ihan iloinen, kun tulin. :)
Tiistai meni touhutessa siskon luona ja yöksi menin veikan perheen luo. Sain laatuaikaa tätin mussukoitten kanssa ja tietty siskon ja veljen ja heidän puolisoittensa kanssa.
Veljentyttö Hanna ja minä heti aamusta - molemmat vielä ihan unenpöpperössä.
Siskon nuorimmainen Otto
Keskiviikkona jatkettiin valmisteluita ja illalla Sannan publiikin (vai mikä se nyt oli) jälkeen (vai millon se nyt oli) oli juhlien aika. Pöytä oli koreana ja vieraat viihtyivät. Äiti ja isi oli kanssa aika äimänä, että olin paikalla. Sanna piti aivan ihanan puheen ja minä, tapani mukaan, itkin silmät päästäni. Loppuillasta porukka väheni ja pidot parani ja istuttiin iltaa myöhään yöhön saakka. Oli oikein somaa!
Torstaiksi en ollut oikein suunnitellut mitään. Kävin Hyrylässä kampaajalla ja sen jälkeen Järvenpäässä Suvin ja Janin liikkeellä vaihtamassa korun mun kulmaläväriin. Hävitin kunnon korut tossa vähän aikaa sitten enkä oo täällä saanu aikaiseksi etittyä uutta, joten siinä oli väliaikaisesti vaan joku rimpula-rengas. Se rengas oli niin ohut, että reikä piti tehdä kokonaan uudestaan. Auts. Käytiin siinä vähän lounastamassakin ja suunniteltiin, että tulen ilta/yökylään heille seuraavaksi yöksi. Jani oli reissussa jossain mualimalla, niin oltais saatu olla ihan tyttöjen kesken. Menin vielä vähäksi aikaa siskon luo öllöttämään ja sovin, että olisin siinä illansuussa käynyt Keravalla katsomassa Suvin ja Vilhon Vilma-vauvaa, mutta toisin kävi. Minea kävi hakemassa mut Lahelasta ja heitti Vaunukankaalle, johon päätin suosiolla jäädä, kun olo oli vähän heikko. Siskon perheessä oli ollut oksutautia edellisellä viikolla, että ihan tietoisen riskin otin sinne tulemalla. Siinä se menikin sitten rattoisasti loppuilta/yö oksentaessa ja kakkiessa. Oli kyllä aika raju tauti, meinas taju lähteä oksentaessa! Kuume käväs jossain välissä melkein 39'C, joten olo oli aika raisu. Onneksi olin äitin ja isin hyvässä hoivassa...
Torstaiksi en ollut oikein suunnitellut mitään. Kävin Hyrylässä kampaajalla ja sen jälkeen Järvenpäässä Suvin ja Janin liikkeellä vaihtamassa korun mun kulmaläväriin. Hävitin kunnon korut tossa vähän aikaa sitten enkä oo täällä saanu aikaiseksi etittyä uutta, joten siinä oli väliaikaisesti vaan joku rimpula-rengas. Se rengas oli niin ohut, että reikä piti tehdä kokonaan uudestaan. Auts. Käytiin siinä vähän lounastamassakin ja suunniteltiin, että tulen ilta/yökylään heille seuraavaksi yöksi. Jani oli reissussa jossain mualimalla, niin oltais saatu olla ihan tyttöjen kesken. Menin vielä vähäksi aikaa siskon luo öllöttämään ja sovin, että olisin siinä illansuussa käynyt Keravalla katsomassa Suvin ja Vilhon Vilma-vauvaa, mutta toisin kävi. Minea kävi hakemassa mut Lahelasta ja heitti Vaunukankaalle, johon päätin suosiolla jäädä, kun olo oli vähän heikko. Siskon perheessä oli ollut oksutautia edellisellä viikolla, että ihan tietoisen riskin otin sinne tulemalla. Siinä se menikin sitten rattoisasti loppuilta/yö oksentaessa ja kakkiessa. Oli kyllä aika raju tauti, meinas taju lähteä oksentaessa! Kuume käväs jossain välissä melkein 39'C, joten olo oli aika raisu. Onneksi olin äitin ja isin hyvässä hoivassa...
Perjantaina meidän piti Katin ja kummipoika-Santun kanssa mennä Lintsille, muttei sit mentykään. :( Makoilin ja chillailin koko päivän kotosalla ja illalla hain Katin Keravalta junalta. Olo oli jo melkein ihmismäinen ja uskaltauduin syömään McDonalds-perheravintolassa hampparia. Ei kovin suuria oireita siitä, joten suunnattiin kohti Järvenpäätä ja Studio123-elokuvateatteria. Leffan alkua odotellessa meinasin käydä näyttämässä Katille meidän la-su yön majapaikkaa eli Vanhankylänniemen leirintäaluetta. No lähdin tietenkin kiertämään järven väärää puolta ja käytiinkin ihastelemassa Tuusulan rantatietä, kirkkoa ja hautausmaata. Ihana auringonpaiste, tosi kaunis ilma!


Leffa oli ihan surkea, nimeltään Happening. Oli siinä Mark Wahlberg, jota on ihan kiva kattella, mutta muuten ei kovin ihmeellinen pätkä. Yöksi mentiin Vaunukankaalle, jossa isi vähän yritti sairastaa sitä vatsatautia. Kivakiva.
Lauantaina oli jo melkein ihmismäinen olo. Käytiin Katin kanssa Ikeassa ja Jumbossa vähän shoppailemassa ja sitten Hyrylän Chicosissa syömässä. Sitten alettiin valmistautua illan leirintäalueseikkailuun. Oltiin varattu mökki Järvenpään leirintäalueelta Vanhankylänniemestä. Meille ensin tarjottiin sellasta pikkuriikkistä koirankoppia, muttei suostuttu jäämään siihen ja saatiin isompi ja parempi. Hihii.
Eka mökki = koirankoppi, toka mökki ja tokan mökin mielenkiintoinen ovisykkerö


Tarkoituksena oli mökissä viettää iltaa ja suunnata siitä sitten Järvenpään yöhön. Mulla oli koko illan jotenkin ihmeen tönkkö olo ja illan lopuksi oksensin kaikki mitä olin koko päivänä syönyt ulos. Olo helpottu hetkessä, mutta pelotti, että aloitan uuden oksennus-kakka-session. Tällä kertaa se jäi 1xoksua ja 3xkiirekakkaa ja loppuyön sain nukkua ihan rauhassa. Harmitti ihan tosissaan, ettei päästy Katin kanssa humpalle. Pöh. Siellä me kykittiin pienessä mökissä keskellä vesisadetta. Prkl. Onneksi seura oli sentään hyvää, muuten olis ollu ihan katastrofi-ilta.



Sunnuntaina pakkailtiin itsemme autoon ja mentiin takaisin Vaunukankaalle. Päätettiin käydä päiväsaunassa ennen reissuunlähtöä. Isi heitti meidät Keravalle, josta Kati suuntas junalla kohti Saloa ja minä treffaamaan Hetaa Helsinkiin. Hetan vauvamasu oli aivan tautisen söpö!!!! Muutenkin oli tosi kiva pitkästä aikaa höpötellä Hetan kanssa. Tajusin vasta siellä kuinka kova ikävä mulla sitäkin on ollut. Masu kasvaa kovaa vauhtia. Ihanaa!!! Käytiin Anttilassa hakemassa mulle parit Lumenen tuotteet ja sitten Chicosiin lounaalle. Siitä hyppäsin lentokenttäbussiin ja kohti Helsinki-Vantaata. Illalla olin jo takaisin omassa kotona täällä Englanninmaalla. Niin se vaan oli sekin loma ohi. Huoh.
Tällä viikolla olen saanut paljon aikaiseksi. Maanantai oli vapaata ja pesin kotona pyykkiä ja kokkasin töihin eväitä jne. Tiistaina olin töissä Hammersmithin sairaalan munuaisosastolla ja keskiviikkona St.Thomas'in sairaalassa gyne-osastolla. Torstaina menin töihin Charing Crossiin kirran osastolle, mutta mun työpäivä peruttiin. Ei se mitään! Sain paljon pankki- ja muita asioita hoideltua. Olin erittäin tehokas koko päivän! Perjantai meni Charing Crossin yksityisosastolla ja lauantai Charing Crossin neuro-osastolla. Busy busy. Tässä valokuva yhdestä yksityispotilaiden huoneista. Jokaisella potilaalla on toki oma huone ja kylppäri. Toisella yksityisosastolla potilailla on jopa omat parvekkeet 15.kerroksessa. Ihan kiva.


Tänään käytiin kämppis-Janen ja sen työkaverin Sundeepin kanssa lounaalla Thamesin rannalla Richmondissa. Aivan taivaallisen hyvä lounas!!!
Siitä suuntasin keskustaan viemään mun tuntilistat töihin (että saan palkkaa) ja tulomatkalla vähän kävin kaupoissa hakemassa kaikkea tarpeellista (=tarpeetonta). Kotimatkalla otin taas parit kuvat ruusutarhasta.
Mun yrttitarha: oreganoa, timjamia ja ruohosipulia. Basilika karkas alakertaan, en oo jaksanu vielä(kään) sitä hakea takas...
Nyt pitäis vielä pikaisesti käydä ruokakaupassa hakemassa jotain evästä ens vkon työpäiviksi, ettei ihan tarttis valmisruoilla elää.
Hiphei ja sillee. Siinä se meni vahingossa juhannuskin. Että hauskaa krapulaa vaan itse kullekin...
Tässä vielä vähän epäselvä kuva kakkimisohjeesta, joka oli yhden sairaalan vessan seinässä. Että jos ei joku vielä osaa kakkia oikein, niin tästä mallia...
maanantai 16. kesäkuuta 2008
Back.
Täällä taas, koto-Englannissa. Huomenna työpäivä, edessä varmaan aika rankka työviikko. Ehkä pitää joku päivä ottaa vapaata, että saa pankkiasioita hoideltua, ku en tänään jaksanu, mutta we'll see. Päivitän tänne juttuja sit ku jaksan. Nyt ei jaksa. Blaa.
sunnuntai 8. kesäkuuta 2008
Viikonloppua
Uusi Primarks on kokeiltu ja toimii. :) Ihan kivan kokoinen paikka, kivan valoisa ja tilava. Käytiin torstaina siellä koko meidän kämpän porukka testaamassa. Sit käytiin lounaalla meidän lähipubissa Finnegansissa. Ne oli tehny uuden ruokalistan, ihan tylsää. Edellisessä oli kaksi yhden hinnalla. Pöh.
Perjantain ja lauantain olin töissä. Perjantaina olin töissä Charing Crossin sairaalan yksityisosastolla. Ei mikään ihan turha paikka - parkettilattiat, isot huoneet joissa taulutelkkarit ja isot kylppärit ja tietenkin parveke (jokaisessa huoneessa oma) 15:n kerroksen näkymällä. Jokaisella hoitajalla oli kaksi-kolme potilasta ja kaikki toiveet täytettiin viimeiseen asti. Osan päivästä olin yksityispotilaiden päiväkirurgisella osastolla, jossa ojenneltiin £500 Guccin käsilaukkuja täteille luomenpoiston jälkeen. Hoitajille tuodut suklaat ei ollu mitään halvinta supermatkettikamaa, vaan Harrodsin ykkösluokkaa. Ihan mielenkiintoinen päivä...
Eilen olin töissä St.Thomasin sairaalassa verisuonikirran osastolla. Sairaala on Parlamenttitaloa vastapää - aivan mahtavat maisemat isolle-Penalle ja London Eyelle!



Tänään vapaapäivää. Unohdin eilen ottaa tuntilistan mukaan töihin allekirjoitettavaksi (me täytetään joka päivästä erikseen tuntilista, joka sitten palautetaan Agencyyn ja sen mukaan saadaan palkkaa), joten käväisin tänään St.Thomas'n sairaalassa hakemassa nimmarin listaan.

Sit tipautin tuntilistat Agencylle ja käväisin Oxford Streetin isossa Primarksissa vähän kiertelemässä. Lähinnä etsin käsimatkatavarana kuljetettavaa matkalaukkua, jonka löysinkin - halpaan Primarksin hintaan vaan £12. Voi olla, että tulee käyttöä, kun aloitan vähitellen tekemään lyhyempiä reissuja ympäri Euroopan vapaapäivinäni. Ihana lämmin, aurinkoinen päivä, melkein liian kuuma. Kotimatkalla otin muutaman kuvan lähipuiston ihanasta ruusutarhasta - tiedän, että äiti tykkäis ihastella siellä.



Huomenna töitä taas jossain yksityissairaalassa kirran osastolla. Hiphei.
Ainii, tässä viel muutama kuva mun uudesta huoneesta.



Ai nii nro.2. Täällä on kovasti arvosteltu mainoskampanjaa, joka on mun mielestä aivan loistava! Tässä linkki - klikkaa kuvaa, niin näet mainoksen, joka oli monilla metroasemilla seinänkokoisena julisteena. Mun mielestä hauska. http://www.tbwa-london.com/work/drink_like_a_man
Perjantain ja lauantain olin töissä. Perjantaina olin töissä Charing Crossin sairaalan yksityisosastolla. Ei mikään ihan turha paikka - parkettilattiat, isot huoneet joissa taulutelkkarit ja isot kylppärit ja tietenkin parveke (jokaisessa huoneessa oma) 15:n kerroksen näkymällä. Jokaisella hoitajalla oli kaksi-kolme potilasta ja kaikki toiveet täytettiin viimeiseen asti. Osan päivästä olin yksityispotilaiden päiväkirurgisella osastolla, jossa ojenneltiin £500 Guccin käsilaukkuja täteille luomenpoiston jälkeen. Hoitajille tuodut suklaat ei ollu mitään halvinta supermatkettikamaa, vaan Harrodsin ykkösluokkaa. Ihan mielenkiintoinen päivä...
Eilen olin töissä St.Thomasin sairaalassa verisuonikirran osastolla. Sairaala on Parlamenttitaloa vastapää - aivan mahtavat maisemat isolle-Penalle ja London Eyelle!



Tänään vapaapäivää. Unohdin eilen ottaa tuntilistan mukaan töihin allekirjoitettavaksi (me täytetään joka päivästä erikseen tuntilista, joka sitten palautetaan Agencyyn ja sen mukaan saadaan palkkaa), joten käväisin tänään St.Thomas'n sairaalassa hakemassa nimmarin listaan.

Sit tipautin tuntilistat Agencylle ja käväisin Oxford Streetin isossa Primarksissa vähän kiertelemässä. Lähinnä etsin käsimatkatavarana kuljetettavaa matkalaukkua, jonka löysinkin - halpaan Primarksin hintaan vaan £12. Voi olla, että tulee käyttöä, kun aloitan vähitellen tekemään lyhyempiä reissuja ympäri Euroopan vapaapäivinäni. Ihana lämmin, aurinkoinen päivä, melkein liian kuuma. Kotimatkalla otin muutaman kuvan lähipuiston ihanasta ruusutarhasta - tiedän, että äiti tykkäis ihastella siellä.



Huomenna töitä taas jossain yksityissairaalassa kirran osastolla. Hiphei.
Ainii, tässä viel muutama kuva mun uudesta huoneesta.



Ai nii nro.2. Täällä on kovasti arvosteltu mainoskampanjaa, joka on mun mielestä aivan loistava! Tässä linkki - klikkaa kuvaa, niin näet mainoksen, joka oli monilla metroasemilla seinänkokoisena julisteena. Mun mielestä hauska. http://www.tbwa-london.com/work/drink_like_a_man
torstai 5. kesäkuuta 2008
Vapaapäivää...
Alkuviikko on mennyt työn merkeissä. Maanantain pitkä vuoro peruttiin sunnuntai-iltana ja maanantaina mut buukattiin iltavuoroon toiseen sairaalaan. Osasto oli munuaisosasto enkä taas oikein tajunnu mistään mitään. Työparina mulla oli aivan mainio venäläinen Viktor. Sen mummo oli karjalasta ja koko illan Viktor mietti kaikkia suomalaisia sanoja mitä sen mummo on aikoinaan sille opettanut. Sitten se saattoi yhtäkkiä kesken persiinpesun huudahtaa innoissaan, että "Kala!". Sain monet hyvät naurut!
Tiistaina olin plastiikkakirran osastolla, jossa oli lähinnä rintasyöpäleikkauksen jälkeisiä rintarekonstruktioita. Tuli pientä vääntöä osastonhoitajan kanssa, mutta onneksi puhelu mun agencyyn todisti että olin asiassa ihan oikeassa. Täällä on aika tiukat rajat mitä agency-hoitsut saa tehdä ja mitä ei. Nyt kyseessä oli sellanen Hickmann-line - jonkinlainen keskuslaskimokatetri - ja sen hoitaminen. Mä en agency-hoitsuna saa tehdä niitten kanssa mitään ja osastonhoitaja rupes syyttämään mua, että kieltäydyn hoitotyöstä ja valikoin töitäni. Agencyn puhelun jälkeen oh oli pelkkää hunajaa koko loppupäivän. Luultavasti (toivottavasti) ei tartte sinne enää mennä takaisin, se oh varmasti pisti mut mustalle listalle. Aivan sama, töitä kyllä riittää...
Eilen olin jonkinlaisella sisätautisella akuutti/seurantaosastolla. Muita hoitsuja auttelin kramppaavien, hengityskatkoksia saavien, tajuttomien oksentelijoiden yms. kanssa, mun potilaat oli lähinnä dementtejä virtsatieinfektio-mummoja. Yks potilas kuoli käsiin, mutta silläkin oli jo DNR-päätös (Do not resuscitate = Ei saa elvyttää) tehty. Elämän tosiasioita.
Tänään viettelen vapaapäivää. Suunnitelmia ei ole, mutta enköhän mä tästä kohta johonkin päin lähde liikkumaan. Meidän uus kämppis Mandy tuli Euroopan kiertueeltaan takaisin tiistaina ja sillä on tänään ensimmäinen työpäivä. Se on töissä jossain vakuutusyhtiössä. Päätettiin mennä koko kämpän porukalla (minä, Jane ja Mandy) illalla ulos syömään Mandyn ekan työpäivän kunniaksi. Ei mitään hienoa, varmaan ihan vaan jotain pubiruokaa. Tänään on myös avattu Primarks tohon meidän ostarille, siellä pitää ehkä käydä kattomassa... Töitä on toivottavasti vielä pe ja la, su vapaa. Sunnuntaiksi ajattelin ehdottaa Mandylle jos lähdettäis vaikka Oxfordissa käymään jollain turistibussikiertueella. Saas ny nähä si.
Tiistaina olin plastiikkakirran osastolla, jossa oli lähinnä rintasyöpäleikkauksen jälkeisiä rintarekonstruktioita. Tuli pientä vääntöä osastonhoitajan kanssa, mutta onneksi puhelu mun agencyyn todisti että olin asiassa ihan oikeassa. Täällä on aika tiukat rajat mitä agency-hoitsut saa tehdä ja mitä ei. Nyt kyseessä oli sellanen Hickmann-line - jonkinlainen keskuslaskimokatetri - ja sen hoitaminen. Mä en agency-hoitsuna saa tehdä niitten kanssa mitään ja osastonhoitaja rupes syyttämään mua, että kieltäydyn hoitotyöstä ja valikoin töitäni. Agencyn puhelun jälkeen oh oli pelkkää hunajaa koko loppupäivän. Luultavasti (toivottavasti) ei tartte sinne enää mennä takaisin, se oh varmasti pisti mut mustalle listalle. Aivan sama, töitä kyllä riittää...
Eilen olin jonkinlaisella sisätautisella akuutti/seurantaosastolla. Muita hoitsuja auttelin kramppaavien, hengityskatkoksia saavien, tajuttomien oksentelijoiden yms. kanssa, mun potilaat oli lähinnä dementtejä virtsatieinfektio-mummoja. Yks potilas kuoli käsiin, mutta silläkin oli jo DNR-päätös (Do not resuscitate = Ei saa elvyttää) tehty. Elämän tosiasioita.
Tänään viettelen vapaapäivää. Suunnitelmia ei ole, mutta enköhän mä tästä kohta johonkin päin lähde liikkumaan. Meidän uus kämppis Mandy tuli Euroopan kiertueeltaan takaisin tiistaina ja sillä on tänään ensimmäinen työpäivä. Se on töissä jossain vakuutusyhtiössä. Päätettiin mennä koko kämpän porukalla (minä, Jane ja Mandy) illalla ulos syömään Mandyn ekan työpäivän kunniaksi. Ei mitään hienoa, varmaan ihan vaan jotain pubiruokaa. Tänään on myös avattu Primarks tohon meidän ostarille, siellä pitää ehkä käydä kattomassa... Töitä on toivottavasti vielä pe ja la, su vapaa. Sunnuntaiksi ajattelin ehdottaa Mandylle jos lähdettäis vaikka Oxfordissa käymään jollain turistibussikiertueella. Saas ny nähä si.
sunnuntai 1. kesäkuuta 2008
Paluu arkeen :(
Sunnuntaina käytiin lounaalla tässä lähistöllä olevassa homobaarissa. Meitä oli minä, Jane, Dean ja Janen kaverit Greg (jonka keikkaa oltiin kattomassa vko sitten), Gregin sisko ja Paul. Oli kiva vaan istuksia ja jutskailla hyvän ruoan ja juoman kanssa. Paul kutsui meidät samalla illan keikalleen, joten illan ohjelma oli selvä. Lounaan jälkeen tulin ottamaan pikkuriikkiset päikkärit kotiin ja sitten lähdettiin Janen ja Deanin kanssa katsomaan uusi Indiana Jones elokuva. Aivan typerä, niinkuin kaikki muutkin Indianat. Uskon, että kaikki Indiana Jones-fanit tykkää, mutta ei mun tyylinen leffa. Tulipahan katottua.
Siitä jatkettiin matkaa kohti Lontoon keskustaa ja pikkuriikkistä 12baria kohti. Siellä oli jotku bändi-ilta ja kun tultiin sisään siellä soitti joku örmyhevibändi ja meinas tulla stressi. Käytiin siinä odotellessamme viereisessä kebab-ravintolassa syömässä taivaalliset, oikeasta lampaanlihasta (Jammua) tehdyt kebabit. Nam nam. Paulin bändi oli oikeesti tosi hyvä! Paul soitti kitaraa ja lauloi, sitten oli naissolisti, loistava basisti ja keskinkertainen rumpali. Soittivat omia biisejään, jotka oli tosi hyviä. Tykkäsin! Soundchekki oli ihan päin h****ä, mutta hyvin ne veti! Oltiin kaikki enemmän tai vähemmän puhki keikan jälkeen ja oltiin kotosalla kymmenen aikoihin.
Maanantaina oli Deanin aika lähteä kotiin. :( Vettä tuli kuin Esterin p:stä. Lähdettiin meiltä ennen yhtätoista Heathrown kenttää kohti. Dean oli jollain ihme konstilla saanut kaikki ostoksensa mahdutettua kasseihinsa (=matkalaukkuihinsa), vaikka sitä jo parin päivän täälläolon jälkeen epäilikin.
Maanantai meni muuten vaan löysäillessä. Ruokakaupassa käytiin Janen kanssa ja illalla paistoin lettuja. Jännittävä päivä. Ai niin! Löysin netistä K-70-sarjan ja katsoin sitä varmaan viis jaksoa peräjälkeen ja lauloin mukana. Go netti-tv!
Tiistain päätin vielä olla vapaalla töistä. Kävin vähän shoppailemassa, ostin mm. uudet työkengät. Löysä päivä numero kaksi.
Keskiviikkona oli edessä paluu arkeen ja työelämään. Oli tarkoitus olla tällä vkolla töissä ke-la, mutten sit jaksanutkaan tehdä ku kolme päivää töitä. Rupes laiskottamaan. Olin tällä vkolla kaikki vuorot tossa lähellä eli Hammersmithissä Charing Crossin sairaalassa. Kaksi vuoroa tein akuutilla neuro-osastolla ja yhden sellasella lyhyt aikaisella kirran osastolla. Akuutilla neuro-osastolla olin melkein yhtä pihalla kuin suurin osa potilaistakin. Ihan uutta alaa mulle, mutta kai ne musta tykkäs, kun pyysivät tulemaan takaisin toiseksikin päiväksi. Siellä oli mm. potilas, jolla oli sellanen dreeni (=laskuputki) suoraan aivoista päälaelta ulos laskemaan aivojen sisäistä painetta laskemalla ylimääräistä nestettä ulos. Vähän sama ku sisäinen shuntti, joka laskee nesteen vatsaonteloon, mutta ulkoinen. Osaston henkilökunta oli tosi ihanaa ja opetti tosi hyvin, niin tajusinkin ehkä jotain. Ja kaikki potilaat oli elossa molempien vuorojen jälkeen, joka on ihan positiivista. :) Kirran osastolla aamupäivä oli tosi löysä ja sit iltapäivällä leikkurista tippui samaan aikaan neljä potilasta ja yks potilas kotoa, jolle piti tehdä kaikki sisäänkirjoitusjutut ja yks joka piti valmistella tunnin sisällä leikkuria varten. Argh! Mutta selvisin kunnialla ja sen jälkeen oli ihan voittajafiilis, vaikka olinkin ihan puhkirikki.
Eilen eli lauantaina kävin aamulla 1 punnan leffassa tossa lähiteatterissa. Tällä kertaa vuorossa oli Evan Almighty - tykkäsin ihan pipona!! Kävin vähän kaupoilla ostamassa kaikkee välttämätöntä. Kotimatkalla nappasin pari kuvaa lähipuiston söpöistä hassuttelevista sorsanpoikasista. Niillä on ihan oma vesiliukumäkikin!
Illalla treffasin ex-kämppiksen Christinen tossa meidän ostarilla. Ensin käytiin PizzaHutissa syömässä ja sit käytiin kattomassa ehkä yks parhaista leffoista ikinä - Sex and the City. Ehkä olin vaan sopivassa mielentilassa, mutta tykkäsin ihan sikana!! Itkettiin Chrisun kanssa molemmat koko leffa alusta loppuun. :) Mahtava leffa!
Tänään meinasin lähteä Suomi-kirkolle jumikseen, mutten sit jaksanutkaan. Ajattelin vähän siivoilla ja silittää työvaatteet ens vkoa varten. Meidän uus kämppis Mandy tulee ens vkolla joku päivä takaisin Euroopan kiertueeltaan ja aloittaa heti työt. Mulla ei oo tiedossa ens vkolle oikein muuta kuin töitä. Ajattelin tehdä taas vähän pidemmän työvkon (ma-ke ja pe-la), että sais vähän rahaa kasaan ja vois alkaa hyvillä mielin suunnittelemaan reissuja ympäri ämpäri.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













