Elämää Englannissa - pitkästä aikaa :)

Dodii. Pieni selostus, että saan teidän ajan tasalle. :)
Maanantaina treffasin iskän ja Petrin Covent Gardenissa lounaan merkeissä. Siitä käppäilin Geneva Health-nimiseen nursing officeen haastatteluun. Haastettelu meni ihmeen hyvin, olivat tosi tyytyväisiä mun kielitaitoon ja työkokemukseen ja kaikkeen. Käytiin asioita läpi ja tuntui, ettei multa puuttunut mitään tarvittavia papereita tai muutakaan. Hiphei! Ekaa kertaa tuntui, ettei ole ongelmaa - NOU PROBLEMS!! Ainoa takapakki (jota kyllä osasin odottaa) oli se, että mulle pitää tehdä Englannin police check eli rikosrekisteritarkistus, vaikken ole täällä koskaan asunutkaan. Siinä menee 4-6vkoa. Blaa. Siihen mennessä pitäis kaikki muut hommat hoidettuna ja pääsisin siis toivottavasti aloittamaan työt maaliskuun puolivälin tienoilla. Hyvältä vaikuttaa myös se, että luultavastikin pääsisin töihin ensiapuun. Eli nursing office hoitsut kiertää kaikissa mahdollisissa paikoissa johon tarvitaan hoitsuja, eli sairaslomasijaisina ym. Palkka on hyvä, parempi kuin jos olis vaan yhdessä paikassa koko ajan. Sanoin siellä toimistossa, että teen mielelläni muitakin hommia, ei tartte olla koko ajan vaan ensiavussa. Vaikuttaa hyvältä! Toimisto on sama, jossa mun kämppis Christine on töissä, joten pitäis olla kaikki palkanmaksut ja kaikki kohdillaan. Ne lupas auttaa tilin saamisessakin, joten eiköhän tässä kaikki nyt vähitellen ala rullaamaan. Nyt vaan odotellaan...
Tiistaina oli heti aamusta nursing officen koulutus Waterloossa. Aamupäivällä käytiin läpi siirto-juttuja. Täällä ollaan tosi tarkkoja kaikista laeista ja kaikesta, ei saisi nostaa juuri ketään tai mitään fyysisesti - kaikki pitäis tehdä apuvälineitten kanssa. Jos ihminen ei esim. pysty nousta seisomaan, niin sitten ei nouse - ei saa nostaa fyysisesti. Tukea saa, mutta ei muuten. Ihan mielenkiintoista nähdä pystyykö näin toimimaan käytännössä ja miten esim. siirrot ensiavussa pritsiltä sängylle onnistuu. Sänkysiirroissa pitäis olla käytössä sellaset ihme siirtoliinat - kaksi sellasta laitetaan potilaan alle ja sen lisäksi siirtolevy ja niillä sitten liu'utetaan potilas sängyltä toiselle. Voimaa ei saa käyttää. Jos ihminen on kaatunut lattialle eikä pysty itse nousemaan ylös, pitäisi ylös olla auttamassa 7 ihmistä - siis ihan oikeesti! Yksin ei saa nostaa. Hullua, mutta jospa se tulee jossain vaiheessa toteutumaan, niin ei tartte rikkoa itteensä!
Iltapäivällä käytiin läpi elvytyksen uudet säännöt, siis nämä viimeisimmät. Niitä ei varmaan koskaan voi kerrata liikaa, tää oli oikein hyvä opetussessio! Käytettiin metodina speed-learningia eli yhdistettiin opetetut asiat liikeisiin - oli hauskaa ja toimii!
Iltasella lähdin käymään Ealing Broadwaylla, n.15min kävelymatkan päässä Hetan avomiehen veljen Sakun ja sen australialaisen avovaimon Corrinen luona. Saku ja Corrine on muuttamassa takaisin Suomeen, joten sain sieltä kaikenlaista tavaraa halvalla/ilmaiseksi. Saatiin sieltä leivänpaahdin, voileipägrilli, silitysrauta ja -lauta ja paljon kaikkia keittiökapustoita yms. Kätevää! Käppäilin ne kainalossa puiston läpi kotiin, kerrankos sitä silityslautaansa ulkoiluttaa. ;) Illalla juttelin vielä pitkät tovit Heidin ja Jannen kanssa.
Tänään on ollu taas aika turha päivä. Soitin ja sovin huomiseksi haastatteluajan saadakseni national insurance numberin - ymmärtääkseni vähän niinku sosiaaliturvatunnus. Menen sinne sitten huomenna todistelemaan, että olen kuka olen ja asun missä asun. Blaa. Käppäilin vähän Ealing Broadway ympäristössä ja löysin miljoona uutta ravintolaa ja nettikahvilan, missä saa kopioida 90% halvemmalla ku siinä missä oon käyny kopioimassa ja halvan ruokakaupan ja vaikka mitä. Pitää tässä vapaina päivinä vaan lähteä enemmän tallustelemaan tonne ympäriinsä, koskaan ei tiedä mitä täältä vielä löytää. Ostin uudet kengätkin, kunnon kävelykengät pikkuvarpaiden puolittaisesta kuoliosta viisastuneena. TKMaxxiltä eli sellasesta halpiskaupasta löysin Eccon mustat lenkkari-vaellus-kävely-jokapäivänkengät £25 (oikee hinta lähemmäs £100). Ja ei, ne ei oo mummo-Eccot, vaan ihan stylet. Sitten linkutin takas kotiin, tein muffineita (huvikseen), söin iltapalaksi voileipägrillissä tehtyä voileipää (nam) ja lopun illan olen lööbanut. Christine tuli takaisin kahden vkon Euroopan kiertueelta ja kertoi juttuja reissun päältä. Mä haluun kans reissuun!
Nyt mä haluan mennä kattelee Greyn anatomiaa. Oon ihan unohtanu tän DVD:ten katsomisen, Tehiskin vaan makaa kirjahyllyssä ihan huomiotta. Nyt pitää ryhdistäytyä ja alkaa kattomaan niitä oikein huolella. :)