Olen ihan huono ihminen :(

Anteeksi pyyntoni, kun en ole saanut tata paiviteltya pitkaan aikaan. Jotenkin vaan, kun tapahtui kerralla niin paljon ja reissasin ympari maailmaa kuin tuulispaa, niin ei vaan ole saanut kaikkea silta ajalta kerrottua enka siis ole jatkanut tarinaa siitakaan eteenpain. Nyt kirjoittelen yovuorosta (kuten skandinaavikirjainten puuttumisesta voi ehka arvata) ja huomenna alkaa koko viikonlopun kestavat vapaat, joten yritan kaikkeni, etta saisin juttuja paivitettya tanne viikonlopun-maanantain aikana. Ajattelin ihan vaan torkeasti tehda niin, etta kun olen kerran saanut kaikki reissukuvat (en toki kaikkia, mutta kuvien "aatelin") paivitettya Facebookin kuvakansioihin, niin laittelen tanne vahan pintapuolista tarinaa ja linkit Facebookin kansioihin. Kaikissa kuvissa on siella jonkinasteiset kuvatekstitkin, joten siitakin saa vahan reissukertomusta kasaan... Sitten paasenkin taas "ajantasalle" tassa blogittelussani, niin tulee varmaan taas kirjoiteltua vahan useammin.
Erittain pikainen update tahan paivaan: Reissujen jalkeen jumituin ihanaan yovuoroputkeen ja olen nyt varmaan kohta pari kk tehnyt pelkkaa yovuoroa. Sielu lepaa ja aivot nauttii, kun ei ole joka tyopaiva pelkkaa juoksemista ja hampaidenkiristysta. Olen tehnyt aikasta paljon toita teini-ikaisten syopaosastolla University College London Hospitalissa. Buukkasivat minut tanne kerran agencyn kautta ja sen jalkeen ottivat minut melkein omakseen. Lasten ja nuorten kanssa on kiva tehda tyota ja kun hommaan lisaa viela aivan ihanat vanhemmat ja mukavat tyotoverit, niin mikas sen mukavampaa. Lasten kohtalot on toki rankkoja, mutta ainakin tiedan, etta yritan tehda parhaani heidan olonsa helpottamiseksi. Kun 13-vuotias aika lahella loppuaan oleva syopapotilas yolla minun huoneessa hiippaillessani kysyy rauhallisella aanella, etta olenko mina enkeli joka on tullut viemaan hanet taivaaseen, niin se on vaan aivan sanoinkuvaamaton kokemus, jota ei voi muualla saada. (Kyseinen poika kuulemma kuoli seuraavana yona, nukkui pois rauhallisesti unessaan - ehka se oikea enkeli loysi perille sina yona...)
Jane-kamppis otti ja muutti muille maille eli Uuteen-Seelantiin. Ennen lahtoa vietettiin toki aiheeseen kuuluen laksiaisia ja viimeinen ilta/yo vietettiin mukavalla porukalla kotosalla elokuvaa katsoen, mukavia turisten, hyvaa ruokaa syoden. Uusi kamppis muutti taloon samantien (viime sunnuntaina) ja on alkanut hanen kanssaan oikein hyvin! Uusi kamppis on nimeltaan Diane, kotoisin Etela-Afrikasta ja ammatiltaan erikoisope. Oikein mukava immeinen! Tein Janen lahdon jalkeen kampassa ERITTAIN perinpohjaisen suururakan eli suursiivouksen ja roskakuskien mukaan lahti talla viikolla n.20 sakkia rojua. Ahh, ihanaa kun on koti joka on edes jonkinlaisessa siivossa!!
Kiitos kaikille ihanuuksille, jotka on minua muistaneet tanne tavalla tai toisella. Isosiskolta tuli tuossa joku aika sitten ihanat potretit perheen sopoimmista jasenista (sorry vaan Sanna ja Janne), Minealta lapaset (ovat olleet jo kovassa kaytossa, sopivan ohuet tahan Englannin lampimampaan syksyyn), aitilta ja isilta Seiska-lehti (AINA yhta tervetullut!!) ja mitakohan muuta. Postia on IHANAA saada, varsinkin jos se ei ole esim. Luottokunnan lasku tai Sampo-pankin muistutus miljardeista joita heille olen velkaa opintolainaa... Eli saapi laittaa lisaa postiakin tulemaan (SIIS EI KIITOS Luottokunnan laskuja yms.)... Niin ja ihana yllatys oli ylaasteen musamaikan Paivin sahkoposti, joka tuli ihan puun takaa!! Iska oli uintipiireissa Paiviin tormannyt ja antanut taman blogin osoitteen. Kiva kuulla kuulumisia!!
Haleja kaikille! Voikaa hyvin ja ilmoitelkaa hyvinvoinnistanne.