Pitkästä aikaa...

Onpas taas aikaa vierähtänyt siitä kun viimeksi olen saanut tänne jotain aikaiseksi. Jospa yrittäisin päivittää tämän ajan tasalle. Vapaapäivää täällä viettelen yöpuvussa 12 tunnin unien jälkeen..
Aloitetaan vaikka siitä, kun sain tänne Lontooseen ihanaisia naisia synttärivieraiksi. Serkkuni Jenni ja ihanaiset ystäväiseni Miia ja Jaana tulivat jo keskiviikko-iltana ennen synttäriviikonloppua. Kämpässä oli olkkarissa viiden hengen siskonpeti rakenneltuna ja hyvin toimi!

Pari päivää käytettiin aktiivisesti shoppaillen ympäri ämpäri Lontoota ja tytöt sai vähän täytettä matkalaukkuihinsa, esim. Jaana seitsemän kenkäparinsa kanssa. Perjantai-iltana suunnattiin Brick Lanelle viettämään ensimmäistä "virallista" synttäri-iltaa. Seuraan liittyi Jennin englantilainen kaveri Bridie, johon tutustuin jo Jennin edellisellä Lontoon vierailulla.

Syötiin (ja juotiin) oikein pitkän kaavan mukaan aasialaista ruokaa jonka jälkeen jatkettiin matkaa All Stars-keilahallin baariin. Matkalla vielä yksi juoma mulle yhdessä pubissa (muille ei enää tarjoiltu) ja sitten Liverpool Streetille Ryan Airin bussia vastaan, jonka kyydissä tuli lisää synttärivieraita Suomen maalta: Karo, Pauliina ja Heikki. Yöbussilla (N11 to Ealing Broadway) ikuiselta tuntuva ikimuistoinen matka kotiin, jossa oltiin joskus aamuyöstä, kaikki valmiina yöpuulle. Uni maittoi...
Lauantaina osa porukasta lähti turisteilemaan ympäri Lontoota ja osa jatkoi jo tutuksi tullutta shoppailuaan. Pubipäivällinen Hammersmithissä ja sitten kotiin valmistautumaan iltaa varten. Sain ihania lahjoja, mm. pitkään Disney Storessa ihailemani Miss Piggy-mukin joka on nyt kovassa käytössä. Otettiin vähän aloittelumaljaa ja sitten kohti Ealing Broadwayta (eli toi lähiostari) ja siellä olevaa O'Neillsin pubia. Siellä on joka viikonloppu livebändi esiintymässä ja niin tälläkin kertaa. Biletys alkoi viiksien arpomisella, sain siivet selkääni ja hyvän livemusan tahtiin ilta meni aivan siivillä.

Osa porukasta jatkoi matkaa paikalliseen yökerhoon Redroomiin ja vähitellen porukka väheni kunnes jäljellä oltiin enää minä ja Miia, vanha taistelupari.
Sunnuntai eli virallinen synttäripäivä valkeni ihan liian aikaisin ja oli aika Miian ja Jaanan jatkaa matkaa kohti koto-Suomea. Me muut kömmittiin vähitellen punkan pohjalta kohti O'Neillssiä, tällä kertaa syöpöttelemään. Jenni palasi ostarilta takaisin kotiin makoilemaan ja me muut suunnattiin ihmettelemään kiinalaisen uuden vuoden juhlallisuuksia keskustaan.

Aluksi oli ihanan aurinkoinen, mutta jäätävän kylmä ilma ja välillä tuli pieniä lumipyräyksiäkin. Ilta päättyi kiinalaisiin ilotulituksiin Leicester Squarella ja sen jälkeen olikin jo melko väsy olo ja uni maittoi.
Maanantaina herätessä ulkona oli oudon valoisan näköistä eikä autojakaan kuulunut kadulla ollenkaan niin paljon kuin normaalisti arkipäivinä. Kävin kurkkaamassa verhojen takaa ulos enkä ollut uskoa silmiäni! Ulkona oli yön aikana satanut yli 20cm lunta!!


Maassa, jossa lumisade yleensä tarkoittaa sitä, että yön aikana tulee muutama hassu hiutale jotka sulaa ennen aamukahdeksaa, tämä oli jotain aivan uskomatonta! Edellisen kerran yhtä paljon lunta on tullut yli 20 vuotta sitten. Koulut suljettu, bussit otettu pois liikenteestä, metroliikenteessä suuria viivästyksiä, lentokentät vähitellen sulkeutumassa jne. jne. Kaupunki ei omista aurauskalustoa, maantiesuola loppui kesken jo maanantai-iltana (eikä sitä vähääkään saatu kuin pääteille leviteltyä), joten tilanne oli aivan erityinen. Sitä on ehkä Suomen oloissa vaikea ymmärtää, mutta ajatelkaa Suomea pahimman talvimyrskyn aikana ilman talvirenkaita, ilman aurauskalustoa, ilman suolaa tai hiekkaa, ilman yhtään mitään, niin ymmärrätte mikä täällä oli tilanne. Jenni lähti heti aamusta suuntaamaan kohti keskustaa ja pääsi kuin pääsikin lähtemään bussilla kohti Pariisia - vähän Jennin lähdön jälkeen niidenkin liikenne lopetettiin ei-turvallisina. Karon, Pauliinan ja Heikin lento oli lähdössä vasta illalla myöhään, joten lähdettiin Ealing Broadwaylle katsomaan josko siellä olisi mitkään kaupat auki. Posti oli suljettu, samoin suurin osa liikkeistä - "Due to extreme weather conditions the store is closed until further notice." Puistossa ihmiset lapsesta aikuiseen leikkivät lumessa aivan hulluna, tekivät lumiukkoja, olivat lumisotaa ja antoivat tuntemattomillekin ihmisille lumipesuja - mekin saimme osamme. Yksi erittäin innoissaan olevista ihmisistä oli mun etelä-afrikkalainen kämppikseni Diane, joka ei koskaan ole kokenut mitään vastaavaa. Karo teki Dianelle lumilyhdyn ja yhdessä he tekivät pienoisen lumiukon. TKMaxx-kauppa ostarilla oli auki, mutta sovituskopit ei. Niinpä menimme kaupan nurkkaan ja teimme oman sovituskopin aamutakeista. Siellä kokeiltiin Hessulle hyvät farkut, Paulle hyvät housut ja mulle mekko Saijan ja Mikan häihin. Hyvin toimi. Sitten pikapikaa kotiin ja porukat lähtivät katsomaan josko lentokentältä pääsisi mihinkään. Eihän sieltä kukaan minnekään lentänyt ja porukka tuli takaisin suhteellisen takkuisen metromatkan jälkeen iltamyöhällä. Netistä varattiin niille sitten uudet lennot keskiviikoksi ja Suomessa työnantajat oli innoissaan...
Tiistaina lähdettiin heti aamusta kohti Camdeniä ja siellä meni päivä mukavasti. Osa liikkeistä oli kiinni ja ihmisiä oli vähemmän kuin normaalisti, mutta hyvin sieltä löytyi porukoille osteltavaa.

Iltapäivästä lähdettiin Karon kanssa Hammersmithiin ja H&P jäi Camdeniin treffaamaan Hannaa. Keskiviikko-aamuna porukoilla suunta kohti lentokenttää, josta lento lähtikin sitten ihan ajallaan ja mä rentouduin tulevaa yövuoroa varten. Arki oli palannut...
Aika meni mukavasti töissä ja vapaalla vuorotellen ja sitten keskiviikkona 11.2. taasen kerran suunta kohti Suomea. Lumet oli sulaneet jo ajat sitten, mutta maanantain ja tiistain aikana 24 tunnin aikana oli kaikkien lumensulamisvesien lisäksi satanut koko kuukauden sademäärä vettä. Huhheijaa. Puolet kentälle menevistä junista oli peruttu, mutta luvattiin, että muut junat kulkisivat aikataulussa. Ja paskan marjat. Prkl. Sinne jumituttiin junan kanssa keskelle ei mitään yli tunniksi (sen jälkeen kun juna lähti melkein tunnin myöhässä), joten meinasi jäädä minunkin varaama reiluakin reilumpi matka-aika lyhyeksi. Stanstedillä juna oli neljä minuuttia ennen portin sulkeutumista, joten kiire tuli. Ihanat ihmiset turvatarkastuksessa päästivät jonon ohi ja sitten juostiin. Ja kovaa. Ruudulla luki jo "Final call". Portille tullessa jonossa oli vielä joku kymmenisen ihmistä, joten ehdin. JES!!! Pienoinen hiki oli niskassa ja keuhkot tulessa, mutta pääsin kuin pääsinkin matkaan!! Tampereella yötä, torstaina kampaajalle ja sitten suunta kohti Saloa. Salossa otettiin Eijan kanssa vähän ilolientä ja katsastettiin Salon yöelämää ja jatkot jatkui aamukymmeneen asti.

Syystä tai toisesta perjantai meni lepäillessä ja illalla suunta kohti Rikalan BB-iltaa. Eija kyni pikkupojat pokeripöydässä ja Katariina selvisi baari-BB:n finaaliin asti. Kiva ilta! Toririllillä saatoin lentää perseelleni, mutta sain kuitenkin hyviä kuvia. :)
Lauantaina vuoro Saijan ja Mikan häille.

Kirkkoon selvittiin hyvissä ajoin (hihi) ja jatkot oli mukavat. Jatkojen jatkot Rikalan baarissa ja jatkojen jatkojen jatkot Eijalla - taas aamuyhdeksään saakka. Huh huh. Sauna oli lämpimänä ja seura mielenkiintoista. Sunnuntai meni lööbaillessa, siivotessa ja kokkaillessa. Salon kuoro tippui Kuorosodasta, mutta Veetiä oli nannaa katsella silti. Nam.
Maanantaina Eija suuntasi työhaastatteluun ja minä kaupungille hoitelemaan asioita. Vähän shoppailua, lounas Rossossa ja sitten sairaalalle moikkaamaan tuttuja. Sitten junalla Helsinkiin ja ihana kahvihetki Hetan ja Justuksen seurassa. Jaana otti kyytiin ja suunta kohti Verkkokauppa.comia ostamaan mulle uutta puhelinta. Vanha kännykkä teki mitä ihmeellisimpiä temppuja, esim. vaihtoi kaikki värit vastaväreiksi, meni täysin lukkoon kun kukaan koskaan soitti ja aukesi lukosta vasta akun poiston jälkeen, jolloin taas oli puhelutiedot pyyhkiytyneet pois, joten en koskaan tiennyt kuka mulle oli yrittänyt soittaa. Mielenkiintoinen kumppani, ei siinä mitään, mutta jotenkin halusin jotain vähän luotettavampaa. Mukaan lähti Sony Eriksson Walkmanin W595, joka on kyllä aika kiva. Jaanalle yöksi ja tiistaina muutamien kompastusten (esim. lompakko unohtui illalla Jaanan autoon ja Jaana Espoossa töissä, kun asia huomattiin) jälkeen lentokentälle odottelemaan konetta, joka lähti pari tuntia myöhässä. Hyvät unet koneessa ja kotiin valmistautumaan huomiseen.
Keskiviikkona kävin työhaastattelussa yhdessä toisessa nursing agencyssä. Tämä toinen agency maksaa parempaa palkkaa kuin tämä mun nykyinen, mutta eivät muuten juuri sävähdyttäneet. Haastattelija saapui paikalle 20min myöhässä, ei pyytänyt anteeksi myöhästymistään, ei esitellyt itseään, heitteli kopioita mun henk.kohtaisista asiakirjoista (esim. passista) pitkin toimiston lattioita epämääräisiin kasoihin, jutteli puhelimessa kesken haastattelun iltamenoistaan ja lähetteli tekstiviestejä, toimisto oli ihan sikala jne. Pitää nyt oikeesti miettiä haluanko laittaa rahaa likoon heidän kanssaan rekisteröitymistä varten, kun eivät oikein tehneet vaikutusta. Keskiviikko-iltana jatkoin taas yövuoroja ja lopetin lauantai-aamuna. Lauantai meni kotona hengaillessa, pyykkiä pestessä, järjestellessä paikkoja. En jaksanu lähteä yöelämäänkään vaikka kovasti houkuteltiin, josko sitä tänään jaksais lähipubiin parille...
Ensi viikolla ei ihmeempää, yövuoroja maanantai-illasta lauantai-aamuun. Lauantaina olis suomalainen pubi-ilta jossain päin Lontoota, jossa esiintyy joku stand-up-koomikko ja trubaduuri. Pitää kattella, jos sinne jaksais ittensä vääntää... Sitä seuraavalla viikolla Viltsu tulee Lontooseen 69Eyesin kanssa keikalle ja sitä seuraavalla viikolla on kauan odotettu Eppu Normaalin Lontoon keikka, joten kaikkea kivaa on tiedossa. Muuten aion keskittyä työntekoon, jos vähitellen sais taas taloudellisen tilanteen tasoiteltua normaaliksi...
Siinä kaikki Lontoosta tällä kertaa. Pidelkäähän ihmiset yhteyksiä!!