Salosta lähdön jälkeen kävin hyvästelemässä ihmisiä Tuusulassa. Yhden yön oli siskon luona, jossa hyvästelin siskon, siskon miehen ja heidän neljä kekaraansa. Ikkuhan siinä taas tuli. Niin ihania ja rakkaita lapsosia, ja aikuisia kans. Ne kasvaa (toivottavasti lähinnä lapset) taas vaikka kuinka paljon ennenku seuraavan kerran niitä näen. Ikävä on jo nyt.
Seuraavan yön olin veljen perheen luona. Siellä oli podettu oksennustautia edeltävällä viikolla, mutta päätin ottaa riskin ja mennä silti sinne vierailemaan. Hanna 2vee oli oikein kunnon höpönlöpö, siltä lähtee juttua vaikka kuinka paljon. Lauri oli kans vauhdissa, ihana pellavapää. Näiden hyvästelemisessä tuli ikku vasta kotona.
Lauantaina kävin rakkaan ystäväni Suvin kanssa syöpöttelemässä ja leffassa. Sen jälkeen mietin, että ollaan tunnettu vaikka kuinka kauan. Tosi tärkeä ihminen mulle!! Olin kotona jo ajoissa, kirjottelin osoitteenmuutoskortit loppuun (on kohta tulossa postissa...) ja menin ihmistenaikoihin nukkumaan. Jätin kaikki pakkaamishommat sunnuntaille, mullahan piti olla vaikka kuinka paljon aikaa...
Mutta, mitä kävikään? Noh, aloitinpas sitten viimeisen päiväni Suomessa ripuloiden ja oksentaen. Jippii, sain kuin sainkin sen oksennustaudin!!! OU JEE!!! Aamu meni mukavasti pakkaillen, oksentaen, ripuloiden, pakkaillen ja taas oksentaen. En ollu aamulla ehtinyt syömään mitään, joten ei ollu paljon oksennettavaa, joten sain aina puolisen tuntia pakata rauhassa ennenku piti taas mennä oksentamaan. Aivan voittajafiilis!!! Janne heitti kentälle joskus kolmen maissa, menin portille makoilemaan jo hyvissä ajoin. Jäi sit taxfree-suklaat ja -salmiakit ostamatta, saa lähetellä perässä! ;) Koneessa meni ihan hyvin, lentopojut oli kovin huolissaan ja piti hyvää huolta. Nukuin kolmen tunnin lennosta varmaan 2h55min ja Lontoon puolessa oli jo ihan hyvä olo. Elossa, Lontoossa - en olis välttämättä uskonut jossain vaiheessa aamua. :)
Vanha ystäväni Christine, tuttu 11 vuoden takaa jenkkivuodelta, uus-seelantilainen sairaanhoitaja, oli mua Heathrowlla vastassa. Siitä parikyt minsaa undergroundilla Piccadilly-linellä South Ealingiin ja vajaan 10min kävelymatka kotiin. IHANA KÄMPPÄ!!! Kämppiksenä tosiaan toi uus-seelantilainen Christine ja sit skotlantilainen Jane. Mun huone on iso ja kiva, puulattia, pari kaappia, lämpöpatteri ja parisänky. Kakskerroksinen englantilaistyyppinen tiilitalo, rauhallisella, ihanalla alueella. Puolen tunnin junamatka ihan Lontoon keskustaan. Kämpässä on kolme makuuhuonetta, keittiö, vessa, kylpyhuone (jossa pesukone) ja olohuone (jossa tv, dvd-soitin ja video). Joten kaikkea löytyy! Ja tilaa on majoittaa ylimääräisiäkin, eli kaikki vaan vierailua buukkaamaan!!! Niin ja mulle oli valmiiksi huoneessa pedattu sänky, kun soittelin Helsingin päästä ja kerroin oksustani. Ihana tervetuliainen!
Mutta, mitä kävikään? Noh, aloitinpas sitten viimeisen päiväni Suomessa ripuloiden ja oksentaen. Jippii, sain kuin sainkin sen oksennustaudin!!! OU JEE!!! Aamu meni mukavasti pakkaillen, oksentaen, ripuloiden, pakkaillen ja taas oksentaen. En ollu aamulla ehtinyt syömään mitään, joten ei ollu paljon oksennettavaa, joten sain aina puolisen tuntia pakata rauhassa ennenku piti taas mennä oksentamaan. Aivan voittajafiilis!!! Janne heitti kentälle joskus kolmen maissa, menin portille makoilemaan jo hyvissä ajoin. Jäi sit taxfree-suklaat ja -salmiakit ostamatta, saa lähetellä perässä! ;) Koneessa meni ihan hyvin, lentopojut oli kovin huolissaan ja piti hyvää huolta. Nukuin kolmen tunnin lennosta varmaan 2h55min ja Lontoon puolessa oli jo ihan hyvä olo. Elossa, Lontoossa - en olis välttämättä uskonut jossain vaiheessa aamua. :)
Vanha ystäväni Christine, tuttu 11 vuoden takaa jenkkivuodelta, uus-seelantilainen sairaanhoitaja, oli mua Heathrowlla vastassa. Siitä parikyt minsaa undergroundilla Piccadilly-linellä South Ealingiin ja vajaan 10min kävelymatka kotiin. IHANA KÄMPPÄ!!! Kämppiksenä tosiaan toi uus-seelantilainen Christine ja sit skotlantilainen Jane. Mun huone on iso ja kiva, puulattia, pari kaappia, lämpöpatteri ja parisänky. Kakskerroksinen englantilaistyyppinen tiilitalo, rauhallisella, ihanalla alueella. Puolen tunnin junamatka ihan Lontoon keskustaan. Kämpässä on kolme makuuhuonetta, keittiö, vessa, kylpyhuone (jossa pesukone) ja olohuone (jossa tv, dvd-soitin ja video). Joten kaikkea löytyy! Ja tilaa on majoittaa ylimääräisiäkin, eli kaikki vaan vierailua buukkaamaan!!! Niin ja mulle oli valmiiksi huoneessa pedattu sänky, kun soittelin Helsingin päästä ja kerroin oksustani. Ihana tervetuliainen!
Koti
Mun huone
Olkkari
Maisema mun ikkunasta
Mitäs sit? Ens vkolla Christine lähtee Euroopan kiertueelle pariksi vkoksi. Käydään huomenna vähän kattelemassa lähiseutuja ja käydään varmaan Christinen käyttämässä nursing officessa vähän katselemassa työmahdollisuuksia mulle. Ens vko on varattu hengailuun ja työmahdollisuuksien katsastamiseen, eiköhän sitä jotain löydy. Sellasta. Pistäkäähän postia ja spostia ja kommenttia tulemaan, niin tiedän että siellä on joku. ;)
5 kommenttia:
Morjens
Piti sun sitten viedä Lontoosseen oikein suomalainen oksennustauti, niinku tuliaisena. Toivottavasti tauti on ohi.
Jokos olet työpaikan löytäny? Varmaan jostain vanhainkodista..buaahh.
Koitappas nyt sitten muru pärjätä siellä maailman kylmissä tuulissa.
Heippa vaan tyttäreni
Mihin ilmansuuntaan sinä lensitkään? Luin tekstin n. klo 10 täällä Suomessa - tekstissäsi oli kellonaika 13.19.
Menestystä!
Isäsi
Hei Muru. Oikein ihana kuulla, että oot hengissä ja voit hyvin lukuunottamatta okenteluasi, koetahan parantua. Täällä töissä hengessä mukana. Toivottavasti oot kotiutunut hyvin ja työpaikkakin löytyy pian. Me täällä ootellaan jo kovin lähtöä Irkkuihin, vilkutellaan sitten kun ylitetään brittein saaria...heh...
Isot halit ja kuullaan taas
terkuin Karoliina
heippa! Ihan sitä vaan että jos koittaisit saada tään sun blogis jotenkin tuonne: www.blogilista.fi niin pääsis aina näkeen kun oot päivittäny. Pistän kirjekyyhkylle tuossa jossakin vaihees töitä. =)
Heipsan,
onnea ja menestystä uusille urille.
Käyn aina lukemassa sun kuulumisisas täältä ni pysyn taas mukana että missä sää oikeen menet ja mitäpä sulle kuuluu=)
Mutta ollaanhan yhteyksissä=)
-Heidi-
Lähetä kommentti