Maanantaina ei ollu kauheen kiva sää. :( Satoi räntää ja kovaa. Ei kiva.
Sen jälkeen olenkin ollut töissä joka päivä, neljä 12,5h:n päivää peräkkäin. Kaikki vuorot on ollu UCLH-sairaalassa, kaikki eri osastoilla. Maanantaina piti olla kutoskerroksen kirran osastolla, mutta vuoro olikin tupla-buukattu (vuoroon oli buukattu toinenkin agency-hoitsu) ja pienen ihmettelyn jälkeen siirryin eka kerrokseen AAU-osastolle (acute admissions unit). Se oli sellanen ensiavun ja tavallisten osastojen väliosasto, joissa potilaita tarkkaillaan vähän enemmän samalla kun odotetaan osastopaikkaa. Osa potilaista kotiutuu tai siirtyy toisiin sairaaloihin suoraan sieltä. Tosi kätevä keksintö, tällasia Suomeenkin! Tykkäsin tosi paljon!! Henkilökunta oli mukavaa, potilasmateriaali mielenkiintoista ja iltapäivällä tuli täällä eka elvytyskin eteen. Osastoilla on hätänapit joka sängyn vieressä, joita painamalla paikalle ryntää kaikki osaston henkilökunta heti (vähän eri asia, ku esim.SAS:n kirran hätänapit, joihin ei kukaan yleensä reagoi mitenkään). Tällä osastolla oli paikalla paljon lääkäreitä, joten paikalla oli parissa minuutissa parikymmentä lääkäriä. Sen lisäksi sairaaloissa on omat elvytystiimit, joilla on piipparit mukana ja ne hälytetään paikalle heti. Osaston omat hoitajat lähinnä vaan kattoo vierestä ja hakee sellasia lääkkeitä, joita ei oo elvytyskärryssä tai elvytys-tiimillä mukana. Erittäin tehokasta toimintaa, pakko myöntää!
Keskiviikkona olin ysikerroksessa kirran osastolla. Potilaina eri leikkauksista toipuvia, leikkurissa putsattuja haavoja, yks anorektikko (en tiiä miks kirran os:lla?), suolistosyöpäpotilas lisäruokinnassa jne. Oli TODELLA lähellä, etten lähteny aamupäivällä kotiin, meinas usko loppua kesken. Tosi kiireinen osasto. Iltapäivästä lähti jo rullaamaan paremmin ja elossa selvisin senkin päivän, samoin mun potilaat.
Torstaina olin 13.kerroksessa naistentaudeilla. Olin AIVAN pihalla aamusta, mutta henkilökunta oli tosi mukavaa ja auttoi paljon. Potilaat oli aivan ihania! Vähitellen rupee muutenkin olemaan helpompaa yleensä toimia osastolla, kun vähän rupee jo hahmottamaan kaikkia eri systeemejä ja juttuja. Systeemit on aika erilaisia kuin Suomessa. Potilaan hoidossa on mukana kaikenmaailman tiimejä ja erikoisalan ihmisiä - saman päivän aikana potilaan luona voi käydä kolme eri tiimiä lääkäreitä (kirra, hengitys, kipu, saattohoito, syöpä jne.), fysioterapeutit, occupational therapists (hoitaa potilaan kotonapärjäämis-asioita fysioterapian kannalta), erilaisia ravitsemus-ihmisiä (dietitian, nutritionist), sosiaalityöntekijöitä, hierojia, aromaterapeutteja, apteekkareita (osastoilla joka pvä) jne. jne. Aivan tajuton määrä ihmisiä mukana hoidossa. Ja sairaalalla on oma kuljetusosasto, jonne faksataan kaavake missä kerrotaan kuka haluaa kyydin, minne, millon ja millä. Sairaaloissa on myös olemassa paikka nimeltä discharge lounge (=kotiutusaula), jonne voi lähettää potilaan odottelemaan kotiutumista. Sitä kautta järjestetään potilaan kaikki tarpeelliset asiat, joten normaalissa kotiutuksessa ei tartte hoitsun tehdä juuri mitään. Niin ja yks erilainen asia on se, että potilaat saa kotiin ilmaiseksi lääkkeet sairaalasta lähtiessään. Kätevää.
Mutta siis, to viihdyin hyvin naistentaudeilla. Perjantaina olin taas ysikerroksessa, mutta tottakai taas eri osastolla, että olisin mahdollisimman sekaisin. :) Sekin oli kirran osasto, mutta potilaina lähinnä gastrokirran potilasmateriaalia, yks diabetesjalkahaava ja yks saattohoidettava. Saattohoitopotilaan tila huononi aika paljon päivän aikana, joten olin paljon tekemisissä lääkärin, saattohoitotiimin, kipuryhmän ja ravitsemusterapeutin kanssa. Mielenkiintoinen päivä ja ensimmäinen työpvä, ku pääsin lähtemään töistä ajoissa pois!!! Treffasin töissä tsekkiläisen Petran, joka oli saman sairaalan toisella osastolla töissä ja päätettiin käydä töitten jälkeen ihan vaan parilla. 12,5h:n päivän jälkeen ei montaa tarvii, että koti ja oma peti kutsuu. :) Mutta oli tosi kiva höpötellä jonku kanssa.
Tässä vähän maisemaa työpaikan ikkunasta. Oikealla alhaalla yliopisto.
Kaukana keskellä näkyy London Eye-maailmanpyörä.
Tänään kävin punnan leffassa naapurileffateatterissa kattomassa Mr.Bean's Holiday. Oli aika huono leffa, mutta tulihan katottua. Kävin ruokakaupassa ja kotosalla tein makaronilaatikkoa ja kinkkukiusausta. Tehdään Christinen kanssa aina tällee vapaapäivinä ruoat tulevalle viikolle töihin, ku pitkien päivien jälkeen ei oikein jaksa tehdä mitään. Pesin pyykkiä, vaihdoin lakanat, siivoilin ja järjestelin. Parin tunnin päästä treffaan Petran ja Alexin keskustassa. Ihan vaan parille mennään...
Ai nii. Christine ilmotti tällä vkolla, että se muuttaa pois huhtikuun lopussa. Ei olla edelleenkään kuultu mitään siitä mitä meille tapahtuu, jos/kun meidän vuokraisäntä myy tän kämpän. Ärsyttää elää epävarmuudessa. En viitti ostaa kämppään mitään, ku ei tiedä mihin seuraavaksi päätyy ja mitä siellä tarvitsee. Jane aikoo asua tässä niin kauan ku mahdollista, tai ainakin heinäkuuhun saakka, jolloin Jane saattaa muuttaa Uuteen-Seelantiin. Mäkin mielellään olisin tässä vielä - tää on kivalla paikalla, rauhallinen alue ja kiva kämppä. Ja tää on jo koti! Kun Chrisu muuttaa pois, niin muutan mahdollisesti Chrisun huoneeseen, kun sen ikkuna on puutarhaan päin. Mun ikkuna on kadulle ja herään melkein joka yö johonkin ääneen. Jos ei muuten, niin viiden aikaan kun maitomies hengaa kadulla. Chrisun huone on pienempi ku mun nykyinen, mutta siinä on myös pienempi vuokra. Mutta se on ajankohtaista vasta sit joskus.
Jaana tulee jo viikon päästä - JEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti