Maisemia työmatkalta. Olin joku sunnuntai töissä St.Thomasin sairaalassa, joka on ihan Parlamenttitaloa (ja isoa-Penaa) vastapäätä, London Eyen vieressä. Kuva otettu illalla kotiin mennessä.
Tässä taas maisemakuvaa töistä. UCLH:n sairaalan tornista on aivan uskomattomat näkymät Lontoon keskustan yli. Sieltä näkyy esim. Big Ben ja London Eye tosi hyvin. Ja pimeällä tietty valoineen.
Eräänä viikonlopun aamuna oli tossa meijän ostarilla joku vissiin saanu kämpästään lähtöpassit...
Keväistä puistoa on kans tullu ohimennen kuvailtua... Sorsat etsii ruokaa lammen pohjasta.
Kun tulin Suomen lomalta kotiin sain kuulla ikäviä uutisia. Mun ainoa tän kämpän ulkopuolinen kaveripariskunta eli tsekkiläinen Petra ja sveitsiläinen Alex olivat päättäneet muuttaa pois Lontoosta, Geneveen Sveitsiin. Ne teki oikein äkkilähdön, mutta onneksi kerkesin ne sillon päivää ennen lähtöä vielä kerran näkemään. Tässä kuvia meistä ja iltahämyisestä Tower Bridgestä.
Samana iltana kuva London Bridgen iltavalaistuksesta.
Kämppis Christine muutti pois pari vkoa sitten. Se muutti tohon n.10min bussimatkan päähän, lähinnä sen takia, että meidän vuokraisäntä uhkaili, että se meinaa myydä tän kämpän meidän alta. Noh, ei vuokraisäntä nyt sitten tätä kämppää myykään, mutta Chrisu oli jo ehtinyt hankkia uuden kämpän. Se asuu jossain ihan perseessä, siellä on mm. Upper ja Lower Butts. :)
Töissäkin voi joskus olla hauskaa. Olin tossa joku vko aika montakin päivää (vissiin neljä?) töissä sellasessa puoli-yksityisessä Hospicessa eli saattohoitokodissa. Potilaina oli siis kuolevia ihmisiä, joiden syöpä- ym. hoidot oli lopetettu tehottomina ja nyt keskityttiin lähinnä pitämään potilaat kivuttomina. Yksi osaston hoitsuista ajeli aurinkoisena päivänä yhden potilaan partaa ulkona ja osaston poijjaat (George ja kaksi Davidia) päätti tulla myös parranajojonoon. Pyyhkeet kaulalla ne siinä odotteli vuoroaan...
Niin joo! Christinen (mun ex-kämppis) kaveri Mandy Uudesta-Seelannista muutti kanssa tänne Lontooseen asustelemaan. Mandy muutti tähän meidän kämppään Chrisun tilalle, tai virallisesti muuttaa vasta parin vkon päästä mutta kuiteskii. Oon ollu tosi epäsosiaalinen ja huono kämppis Mandylle nyt tän vähän aikaa mitä Mandy on täällä ollu, ku oon ollu vaan töissä koko ajan. Se on tosi mukava tyyppi, ehkä vähän enemmän mun tyyppinen ihminen kuin Christine. Meillä tulee olemaan varmasti hauskaa...! Anyways, viime viikon sunnuntaina kun mulla oli vapaata nappasin Mandyn matkaan ja lähdettiin käymään vähän keskustassa ihmettelemässä. Mentiin Covent Gardeniin vähän shoppailemaan ja ihmettelemään ja sieltä Piccadilly Circucselle ja Leicester Squarelle. Covent Gardenissa oli tehty kaks tosi hienoa riikinkukkoa kukista - mahtavan näköisiä ja kokoisia!
Piccadilly Circuksella Mandy pääsi nallen kainaloon.
Ja sitten takaisin nykyhetkeen. Olin siis torstaina vikan päivän vähään aikaan töissä. Jenkkikamu Dean, jonka oon viimeksi tavannu pikaisesti viisi vuotta sitten Ruotsissa, tuli perjantaina mun luo kyläilemään kymmeneksi päiväksi. Deanin kone oli täällä puolenpvän aikaan, olin toki Heathrowlla vastassa jännäri sukassa. Ihan ku ei oltais oltu ikinä erossa, ihan samallalailla lensi juttu kuin aikaisemminkin! Käytiin tuomassa Deanin kamat tähän meille ja jatkettiin matkaa paikalliseen pubiin lounastamaan. Täällä kuuluu perjantaisin syödä fish and chips (uppopaistettua kalaa ja ranskiksia), joten sitä siis. (Siis vähän samaan tyyliin, ku Suomessa syödään torstaisin hernekeittoa ja pannaria.)
Siitä matka jatkui päämäärättömästi kohti Notting Hilliä ja Portobello Roadin markkinoita. Oltiin siinä juorutessa käytetty sen verran aikaa, ettei siellä enää juuri mitään markkinoita ollut, joten käppäiltiin katua alaspäin ja käytiin muutamassa pubissa ihan vaan parilla. ;) Sitten bussilla lähemmäs keskustaa ja Piccadilly Circusta ihmettelemään. Matkalla pysähdyttiin Cheers-sporttibaarissa drinksuilla. Ajattelin, että telkasta olis tullu MM-lätkää, mutta paskanmarjat! Sieltä tuli jotain NHL:n pelejä uusintana, siis vaikka MM-semifinaalipeli oli samaan aikaan käynissä!!! PRKL!! Ihme paikka tämä.
Siitä siis Piccadilly Circuksen valoja ihmettelemään. Dean ja Sanyo-kyltti. Siistii.
Palloiltiin vielä siinä Leicester Squaren tuntumissa hetken aikaa ja sit kaksi väsynyttä matkaajaa suuntasi undergroundilla kotia kohti.
Eilen mun kämppis Jane ehdotti, että mitäs jos lähdettäis käymään Richmondissa. Ei mitään hajua mitä tai missä se on, mutta sinne siis. Pakkauduttiin autoon ja löydettiin itsemme muutaman kilometrin päästä Richmondin kaupunginosasta. Ensin vähän shoppailtiin ja sitten mentiin Thames-joen rannalla olevaan pubiin lounastamaan. Upean näköistä seutua!!
Pienoinen välikuolema kotosalla ja illanviettoon. Otettiin ensin vähän pohjia kotosalla...
...ja sitten jatkettiin Sundeepin (Janen työkaverin) kyydillä Notting Hilliin. Niitten yks työkaveri on dj:nä sellasessa pienessä ravintelissa joka toinen vko. Niillä on aina joka kerta jotain erikoista ohjelmaa, tällä kertaa yks niitten kaveri soitti akustista kitaraa ja lauloi omia, hämmentäviä biisejään. Syötiin ensin erittäin maukasta thai-ruokaa ja siihen päälle vähän juomaa ja live-musiikkia. NAM!!
Jane ja minä Dean ja Sundeep
Lähdettiin sieltä ravintolasta joskus yhdentoista(?) maissa jonkun Janen ja Sundeepin tutun pariskunnan läksiäis- ja 30-vuotisbileisiin. Siellä oli aikamoinen meno päällä kun tultiin sinne, kaikki aivan äimäpäissään, mutta ihan kivaa oli. Ei viivytty kovin pitkään, oli vähän väsypallo olo. Uni maittoi kotiin tullessa...
Tänään sitten lähdettiin Deanin kanssa puolenpvän jälkeen ihmettelemään mualimaa. Oli ihan kiva aurinkoinen päivä, kun muuten pari viime päivää on ollu tosi harmaita ja sateisia.
Kukat kukki puistossa.
Käytiin eka tossa lähipuistossa olevassa ikku-pikku eläintarhassa morjenstamassa kettuja ja ankkoja ja oravia. Ketut otti arskaa.
Ja lätykärsillä oli pikkulätykärsiä.
Siitä kohti Hyde Parkia ja Speeker's Corneria. Perinne ulottuu jonnekin 1800-luvun puolenvälin tienoille, että ihan lain mukaan saa sunnuntaisin Speaker's Cornerissa puhua suunta puhtaaksi ja protestoida ja osoittaa mieltään ilman poliisilta haettua mielenosoituslupaa. Paikalla oli jos jonkinmoista puhujaa jos jonkinmoisten korokkeiden päällä. Yleisin oli sellanen rappu-jakkara, jonka päältä sitten puhuttiin mitä sydäntä painoi. Monet puhui uskonnollisia asioita, otettiin kantaa Englannin hallintoa vastaan, kannanottoja Irakin sodasta, Englannin rasismista jne.
Toiset oli paikalla varmaan vaan ihan saadakseen huomiota.
Ei oikein tajuttu mikä tämän seuraavan miehen sanoma loppujen lopuksi oli. Käsinkirjoitetuissa lapuissa alistettiin naisia, haluttiin seksiä kaikkien naisten kanssa, oli sääntöjä jne. Mies itse käyttäytyi aivan kuin olis pahempikin psykoosi päällänsä, mutta toivottavasti auttoi, kun sai asioita pois sydämeltään...
Tämä pappa julisti Jumalan sanaa. Aina välillä pelotti, että se tippuu jakkaralta, kun se oli niin innoissaan...
Kuunneltiin ja katseltiin jonkun aikaa ja jatkettiin matkaa homojen kaupunginosaa eli Sohoa kohti. Tarkoituksena oli vähän haistella Lontoon homo-skenen tuulahduksia, mutta shoppailuksihan se sitten meni koko homma. Kuulin Deanin suusta lausahduksen "Mä ihan nopeesti vilkasen mitä tuolla on" varmaan parikymmentä kertaa tänään. Ihme kyllä en itse löytänyt MITÄÄN ostettavaa! Huolestuttavaa! Myöhäiselle lounaalle pysähdyttiin kivassa pienessä italialaisessa ravintelissa.
Minä lempipuuhani ääressä... Namnam.
Syömisen jälkeen rupes kaupat jo sulkemaan oviaan ja mekin oltiin jo aika poikki. Suunta siis kotia kohti. Oltiin ruhtinaallisesti ihan kahdestaan koko metro-vaunussa, sitä ei oo täällä ennen tapahtunut!
Dean poseeraa puistossa.
Että sellasta kaikkee tänne. Deanilla on vielä reilu viikko jäljellä täällä ja varmaan aika paljon tullaan vielä kokemaan ja näkemään. Suunnitteilla on mahdollisesti reissu Stonehengeen, mutta saas ny nähdä. Ja varmaan joku musikaali tai pari pitää käydä katsomassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti